Ilmainen toimitus | 100% tyytyväisyystakuu

60 päivän rahat takaisin-takuu | Elinikäinen tekninen tuki | HifiStudion kaiutintakuu 5 vuotta | Varaa kotikäynti

2014-03-27 10:14:11.979 - Luettu 3314 kertaa

Mitä on langaton äänentoisto?

Tämän päivän kuuma sana ja usein kysytty aihealue on langaton äänentoisto. Tähän liittyy paljon epätietoisuutta, mielikuvia ja odotuksia. Seuraavaksi kerromme, mitä tämä oikeasti tarkoittaa ja miten saadaan kodin vanhat laitteet toimimaan langattomasti.

Suurin väärinkäsitys langattomaan äänentoistoon liittyen on, että johtoja ei tarvita enää ollenkaan! Mikäli asia olisi näin, täytyisi laitteessa olla aina oma akku, josta se saa virtansa. Tällaisia tuotteita on lähinnä mobiilikäyttöön suunnitellut pikkukaiuttimet (Bose Soundlink III), jotka mahtuvat käsilaukkuun. Muuten langattomissa laitteissa on aina vähintään oma virtajohtonsa.

Langaton äänentoisto lähtee yleensä siitä, että musiikkia ohjataan kahden (tai useamman) laitteen välillä langattomasti eli esim. tablettitietokoneelta vahvistimelle. Tällöin puhutaan ns. streamauksesta eli musiikki sijaitsee joko Internetin palvelimella tai kovalevyllä, josta musiikkitiedostot poimitaan soitto-ohjelmalla. Tähän liittyviä tekniikoita on useita erilaisia ja lähes jokainen valmistaja on tuonut markkinoille oman verkkosoittimen.

Yleisimmät langattoman äänen siirtotiet ovat:

1. (Langaton) lähiverkko
Lähiverkko muodostuu yleisimmin kotona eri tietokoneiden välille joko langallisesti (ns. cat-kaapelointi) tai langattomasti (wifi). Lähiverkossa voi olla useampi tietokone, tulostin ja verkkokiintolevy, jolloin näiden kaikkien saatavilla on sama informaatio. Lähiverkkoon voidaan kytkeä verkko-ominaisuudet sisältävä vahvistin tai verkkosoitin, jolloin päästään käsiksi esim. verkkokiintolevyllä oleviin tiedostoihin tai Internetin suoratoistopalveluihin (esim. Spotify). Lähiverkko on siirtotapana paras, koska sen kautta saadaan toistettua häviöttömästi suurikokoisia tiedostoja, kuten esim. 24/192 studiomaster-tiedostot. Kun vahvistin tai verkkosoitin on kytketty joko verkkokaapelilla tai langattomasti lähiverkkoon, voidaan sitä ohjata langattomasti erilaisilla päätelaitteilla (esim. iPad). Suurimmalla osalla valmistajista on oma ohjelma laitteiden ohjaamiseen (esim. Sonos Controller, Marantz Remote App).

2. Bluetooth
Bluetooth on yleistynyt kovaa vauhtia myös hifilaitteisiin. Sen etuina on universaalius kaikkien sitä tukevien laitevalmistajien kanssa ja toimivuus paikasta riippumatta. Bluetooth on häviöllinen äänen siirtotapa, joten se toimiikin parhaimmillaan taustamusiikin kuuntelussa tai pienten kannettavien laitteiden kanssa. Lisäksi Bluetoothin kantama rajoittuu n. kymmeneen metriin, mikäli laitteiden välissä ei ole näköestettä.

Bluetoothista on tullut markkinoille myös parempi aptX-versio, joka on jo lähes identtinen cd-tasoisen materiaalin kanssa. Aptx:ää tukevia laitevalmistajia on markkinoilla useita: http://www.aptx.com/products/browse/categories 

3. Airplay
Airplay on Applen oma langaton tekniikka, joka hyödyntää kodin lähiverkkoa. Airplaylla saadaan toistettua häviöttömästi ääntä (16/44,1 asti) ja kuvaa . Airplayta voidaan ohjata kaikista Applen (verkko)laitteista eli esim. iPadista, iPhonesta ja Macbookeista. Vastaanottavassa laitteessa tulee olla Airplay-ominaisuus, joka löytyykin yllättävän monesta hifilaitteesta. Airplayn ovat omaksuneet esim. B&O, Marantz, Denon ja Nad (d7050).



Airplay on erittäin varmatoiminen, helppokäyttöinen ja hyvä laatuinen. Airplayihin ei tarvita erillistä soitto-ohjelmaa, vaan sen avulla saadaan toistettua langattomasti kaikki äänet esim. iPhonelta vastaanottavaan laitteeseen. Airplayssa kestää aina alkuun 3 sekuntia, jonka jälkeen musiikki lähtee soimaan. Tämä johtuu  lyhyestä bufferointiajasta.

4. Dlna
Dlna tulee sanoista Digital Living Network Alliance, jonka avulla eri kuluttajaelektroniikkalaitteet saadaan keskustelemaan toistensa kanssa merkistä riippumatta. Dlna on yleistynyt myös verkko-ominaisuudet sisältäviin hifilaitteisiin ja sen avulla saadaan toistettua häviöttömästi eri formaatteja eri laitteiden välillä. Dlna vaatii aina oman serveriohjelman esim. verkkokiintolevylle, jolloin vastaanottavalla laitteella päästään käsiksi musiikkitiedostoihin. Yleisin dlna-serveriohjelma on Twonky. Dlna:n etuna on sen merkkiriippumattomuus, suuret datamäärät ja myös videoiden langaton toistaminen.

5. Radiotaajuus
Radiotaajuutta käytetään myös hifilaitteissa jonkin verran. Yleisimmät käyttökohteet ovat langattomat kuulokkeet ja langattomat takakaiutinlinkit. Radiotaajuudella saavutetaan pitkä kantama ja sen avulla saadaan toistettua signaalia häviöttömästi. Se toimii samalla taajuudella kuin wlan (2,4 Ghz), joten tämän vuoksi laitteet saattavat aiheuttaa toisilleen joskus häiriötä. Tällöin wlan-reitittimestä voidaan kokeilla jotain toista kanavaa, jolloin laitteiden verkkotaajuuden eivät mene toistensa päälle.

Radiotaajuudella toimivia laitteita ovat esim. Sennheiser RS-220-langaton kuuloke ja Pebble Audion rca2rca-linkki, jonka avulla saadaan esim. Genelecin aktiivikaiuttimet langattomiksi!

6. Muut tekniikat
Markkinoilta löytyy myös muita tekniikoita, joista yksi uusi standardi on erityisen mielenkiintoinen äänentoiston näkökulmasta. Wisa-standardin avulla voidaan toistaa langattomasti monikanavääntä hd-tasolle asti eli se pystyy käsittelemään esim. 7-kanavaista dts hd master-raitaa. Tätä tekniikkaa käyttävät tällä hetkellä mm. Bang&Olufsen (uusi Beolab-sarja) ja Sharp.

Miten rakennetaan langaton äänentoistojärjestelmä?

Langaton äänentoistojärjestelmä vaatii Internet-yhteyden ja sopivat toistolaitteet. Hifistudion valikoimista löytyy todella kattavasti erilaisia ratkaisuita tällaisen järjestelmän rakentamiseen.

Langattomalla äänentoistolla voidaan tehdä monihuonejärjestelmä tai yhden huoneen kokoonpano. Langattomalla monihuonejärjestelmällä tarkoitetaan sitä, että eri huoneissa olevat laitteet yhdistyvät toisiinsa ja kodin lähiverkkoon. Tällainen järjestelmä on esim. Sonos, joka on todella helppokäyttöinen ja hyvä-ääninen. Sonoksen laitteet muodostavat kodin lähiverkon rinnalle oman langattoman lähiverkon (ns. mesh-verkko), jolloin häiriöherkkyys paranee. Sonosta ohjataan esim. tablettitietokoneella (Apple tai Android), älypuhelimella tai tietokoneella ja se vaatii aina oman Sonos Controller-ohjelman. Eri huoneisiin voidaan ohjata musiikkia langattomasti samaan aikaan. Sonoksella voidaan toistaa esim. Spotifyta, nettiradiota ja lähiverkossa olevat kappaleet (flac, alac, mp3 jne). Sonos voidaan myös yhdistää vanhoihin stereoihin Sonos Connect-verkkostreamerin avulla. Sonoksen avulla pystytään toistamaan 16/44,1-materiaalia eli max. cd-tasoista.


Toinen vastaava järjestelmä löytyy Boselta (ns. Soundtouch-tuoteperhe), jota voidaan ohjata Sonksen tapaan älypuhelimen omalla Bose Soundtouch App:lla. Bosen Soundtouch-laitteissa on sisäänrakennettuna myös Airplay. Myös Bosella voidaan toistaa vain cd-tasoista materiaalia.


Kolmas tapa rakentaa langaton järjestelmä on erillisen verkkosoittimen avulla. Näitä tuotteita löytyy nykyisin lähes joka valmistajalta. Näiden laitteiden etuna on yleensä erittäin korkeatasoinen äänenlaatu ja hi-res -materiaalin toistaminen eli esim. 24/192 studiomaster-tiedostojen soittaminen. Erinomaiseksi todettuja verkkosoittimia löytyy mm. Nadilta, Marantzilta, Rotelilta ja Denonilta.


Langattoman äänentoiston etuna on vaivattomuus, helppokäyttöisyys, arkistointi ja erittäin kattavan materiaalin hyödyntäminen. Verkkolaitteet ovat kuitenkin verkon toimivuudelle alttiita, joten mikäli kodin lähiverkko ei toimi tai modeemi on vääränlainen, voi langaton streamaus olla todella takkuavaa ja joskus jopa pätkivää.

Hifistudio on langattoman äänentoiston huippuosaaja, joten pystymme suunnittelemaan asiakkaalle koko kodin kattavan monihuonejärjestelmän tai pienemmän kokonaisuuden. Ota yhteyttä tai tule käymään myymälässä!


Kauppias, osakas
040 842 7125
lauri/eskola//hifistudio/fi

Suosittele tai kommentoi blogia:

Kommentti:  
Nimi:  
Kaupunki:  
Validaatio:   Syötä allaolevaan kenttään tämän lauseen alleviivattu sana.
Vastaus:      
 
HifiStudion henkilökunta tarkistaa kaikki kommentit ennen julkaisemista.